mä välitän nykyään liikaa mutta samalla liian vähän, mä en halua ajatella seurauksia, mä haluan tehdä niinkuin sillä hetkellä tuntuu hyvältä. mä inhoan sitä kun asiat ei menekään niinkun mä haluaisin, mä inhoan sitä kun mä en osaa välittää ja rakastaa oikealla tavalla.mä haluaisin vaan tehdä niinkuin mun sydän sanoo mutta aina välillä joku muu sanookin vastaan ja mä meen sekaisin ja en enää tiedä mitä teen kaikkien näiden ajatusten kanssa. mun maailma on kaunis ja ihana, mä valvon öitä ja teen tyhmiä mutta ihania juttuja, mun päivät maistuu kirsikalta ja mulla on vatsassa perhosia ja todennäköisesti sudenkorentojakin.


















